Kategoriat
artikkelit

Suomalainen saunakulttuuri UNESCO:n maailmanperintöluetteloon

Suomalaisilla on syvä ja ainutlaatuinen suhde saunaan. Se on paikka, jossa ihmiset voivat rentoutua, puhdistautua sekä keskustella avoimesti ja syventää ihmissuhteita. 

Siinä missä jotkut viettävät vapaa-aikaa erilaisilla netin pelisivustoilla, toiset painelevat lauteille. Kiukaan sihinä, otsalle kihoava hiki ja virkistävä suihku tarjoavat erityisen hetken, jolloin voimme irrottautua arjen kiireistä ja stressistä. 

Vuodesta 2020 lähtien Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi auttaa suojelemaan ja edistämään tätä perinnettä, edistämään sen arvostusta sekä kannustamaan kansainvälistä yhteistyötä suomalaisen saunakulttuurin säilyttämiseksi.

Paikka henkiselle ja fyysiselle puhdistautumiselle

Saunominen on osa suomalaista perinnettä, ja se on ollut osa suomalaisten elämää jo vuosisatojen ajan. Saunoja löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista, ja jopa monissa työpaikoissa ja julkisissa tiloissa on oma sauna. 

Olemme tottuneet saunomaan säännöllisesti ja pidämme saunaa tärkeänä osana terveyttä ja hyvinvointia. Entisaikaan saunassa synnyttäminen oli yleistä erityisesti maaseudulla ennen sairaaloiden yleistymistä. 

Lämmin ja steriili ympäristö koettiin turvalliseksi paikaksi myös muiden vaivojen hoitoon. Uskottiin, että saunan lämpö ja höyry edistävät verenkiertoa, lievittävät lihaskipuja ja auttavat hengitysteiden tukkoisuuteen. Saunassa istuminen ja löylyjen heittäminen auttaakin rentoutumaan sekä avaavat ihohuokosia ja stimuloivat verenkiertoa. 

Saunakulttuurin merkitys ulottuu myös sosiaalisiin tilanteisiin. Saunomiskokemuksen jakaminen ystävien ja perheen kanssa on suosittua. Saunailtoja järjestetään erityisesti kesäaikaan mökeillä, mutta saunominen voi tapahtua mihin vuodenaikaan tahansa. Meillä ei pakkasta pelätä. 

Saunakulttuuri on tärkeä osa identiteettiä ja arkea

Suomalaiset suhtautuvat saunaan suurella kunnioituksella ja ylpeydellä. Saunakulttuuri on niin vahva osa suomalaista elämää, että vuonna 2020 Suomen saunakulttuuri ja saunomisen perinteet hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 

Kyseessä on ensimmäinen suomalainen kohde ja tunnustus korostaa saunomisen merkitystä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että sen kulttuurisessa arvossa. Unescon tunnustus vahvistaa saunakulttuurin tunnettavuutta maailmanlaajuisesti.

Saunakulttuuri saatiin listattua saunaseurojen pitkäaikaisen työn ansiosta. Sittemmin suomalainen saunayhteisö on määritellyt joukon perinteen suojelutoimenpiteitä, jotka tukevat saunaperinteen säilymistä.

Kolme yleistä saunaa saavat erityislakisuojelun

Suomen Saunaseura on esimerkiksi saanut Museovirastolta avustusta Saunaringin toiminnan käynnistämiseen, ja valmistelee parhaillaan kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Kohteet ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella.

  1. Kotiharjun sauna: Kotiharjun sauna sijaitsee Helsingin Kalliossa ja se on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista yleisistä saunoista. Sauna perustettiin vuonna 1928 ja se edustaa perinteistä puusaunarakentamista. Kotiharjun sauna on säilyttänyt koristeellisia lauteita ja perinteisiä kiukaan lämmitysjärjestelmiä, ja on tunnettu autenttisesta ja perinteikkäästä saunakokemuksestaan.
  2. Arlan sauna: Arlan sauna sijaitsee Helsingin Hermanninmäellä. Se rakennettiin vuonna 1929 ja se on toiminut yleisenä saunana lähes koko historiansa ajan. Arlan sauna edustaa funktionalistista arkkitehtuuria ja on suunniteltu suurimmaksi osaksi tiilistä. Alkuperäinen sisustus on säilynyt ja ilmapiiri on tunnelmallinen.
  3. Rajaportin sauna: Rajaportin sauna on Tampereella sijaitseva puusauna, joka on perustettu vuonna 1906. Se on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista yleisistä saunoista. Rajaportin sauna on rakennettu perinteisellä tavalla hirsistä ja alkuperäinen ulkoasu ja sisustus on säilytetty. Kohteella on erityinen merkitys tamperelaisille ja se on suosittu paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa.

Erityislakisuojelu tarkoittaa, että nämä saunat tunnustetaan kulttuurisesti, historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviksi kohteiksi, ja niiden säilymistä ja suojelua tulevaisuudessa edistetään erityisin toimenpitein.

Muut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuuluvat suomalaiskohteet

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo on kansainvälinen rekisteri, johon merkitään kulttuurisia perinteitä, ilmaisuja, tiedonmuodostusta ja taitoja. Aineeton kulttuuriperintö käsittää elävän perinteen, joka välittyy sukupolvelta toiselle ja muodostaa osan ihmisten identiteettiä ja perintöä.

Luetteloon merkityt kohteet edustavat eri maiden ja kulttuurien monimuotoisuutta sekä niiden ainutlaatuisia käytäntöjä, kuten perinteisiä seremonioita, tansseja, musiikkia, kädentaitoja, rituaaleja tai muita kulttuurisia tapoja.

Suomen kohteet Unescon luetteloissa ovat seuraavat:

Lisäksi on vireillä monikansallinen hakemus käsin valmistettuun lasiin liittyvän tiedon, taidon ja tekniikoiden suojelemiseksi. Päätöstä hakemuksesta odotetaan joulukuuhun 2023 mennessä.

Kategoriat
artikkelit

Yrittäjän päivää vietetään virtuaalisesti

Suomalaisen ruoan päivää seurasi kalenterissa Yrittäjän päivä 5.9. Poikkeusvuonna 2020 tätä juhlistettiin ennen kaikkea virtuaalisesti verkossa. Pääjuhlaa ei tällä kertaa järjestetty, ja eri puolilla maata järjestettävät aamiaiset, seminaarit ja muut verkostoitumistapahtumat muutettu online-muotoon.

Juhlapäivä on silti juuri tänä vuonna tärkeämpi kuin kenties koskaan. Monet suomalaiset yrittäjät, etunenässä ne jotka toimivat matkailu-, ravintola-, ja tapahtuma-aloilla ovat nyt tiukilla, itsestään riippumattomista syistä.

Yrittäjän päivän tarkoituksena ei kuitenkaan ollut voivotella, vaan valaa uskoa tulevaisuuteen.

Sosiaalisessa mediassa tunnukseksi oli valittu #sellainenonyrittäjä, ja tämän avulla suomalaisia kannustettiin lähettämään kiitoksia ja kannustuksia. Niitä kertyikin mukavasti Facebookiin:

yrittajan paiva facebook

Yrittäjän päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Järjestäjä on Yrittäjän Päivä-säätiö, joka yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa vastaa käytännön toteutuksesta. Päivä on merkitty viralliseen almanakkaan, mutta ei ole liputuspäivä. Lipun voi toki nostaa salkoon ilman määräystäkin!

Kategoriat
artikkelit

Suomalaisen ruoan päivä nyt toista kertaa

4.9.2020 vietetään toista kertaa Suomalaisen ruoan päivää. Juhlapäivää voi viettää ostamalla itselleen mieluista, Suomessa tuotettua ruokaa ja juomaa, ja nauttimalla niistä perheen tai ystävien parissa, tai vaikka ihan itsekseen.

Suomalaisen ruoan tunnistaa sinivalkoisesta Hyvää Suomesta-merkinnästä. Se takaa että elintarvike on valmistettu Suomessa paikallisista raaka-aineista.

Hyvää Suomesta-merkki on 2020 tutkimuksen mukaan Suomen arvostetuimmaksi alkuperämerkiksi ja neljänneksi suosituimmaksi brändiksi. Tuotteita on ruokakaupoissa tarjolla jopa 12 000 erilaista, 300 eri valmistajalta.

Jos on tämä aiheuttaa valinnanvaikeutta niin Valio on laatinut päivälle oman juhlamenun.

Suomalaisen ruoan päivä-kampanjaa hallinoi Hyvää Suomesta-merkin omistava Ruokatieto Yhdistys ry, ja mukana on suuri määrä kotimaisen elintarviketeollisuuden yrityksiä tuottajista kauppaan.

Päivän juhlistamista voi seurata trendikkäästi twitterissä ja facebookissa tunnuksella #suomalaisenruoanpäivä tai #hyvaasuomesta.

hashtag suomalaisenruoanpaiva twitterissä
Moni elintarvikealan yritys on muistanut päivää somessa.
Kategoriat
artikkelit

Suomi muotitrendien kärjessä

100 Hyvää Suomesta tuotteissa oli mukana runsaasti muotialan yrityksiä. Valikoima antoi myös hyvän kuvan alan monipuolisuudesta, sillä joukkoon mahtui niin koruja, työ- ja lastenvaatteita kuin sisustustekstiilejäkin.

Vuoden 2020 alku on ollut tietenkin hankala myös suomalaisille vaatealan yrityksille. Etenkin kivijalkakaupat ovat kärsineet asiakaskadosta, muun muassa premium-tuotteita ostavien matkailijoiden kadottua katukuvasta.

Rajoituksilla on ollut vaikutuksia myös markkinointiin, sillä muotialalla tapahtumat kuten muotinäytökset ja messut ovat edelleen verkkokaupankin aikakaudella erittäin suuressa roolissa. Varsinkin kansainvälistymistä tavoitteleville startupeille Helsinki Fashion Weekin kaltaiset tapahtumat ovat tärkeä näyteikkuna.

Toivon mukaan tilanne kuitenkin normalisoituu mahdollisimman pian, ja pääsemme takaisin kasvu-uralle. Suomalainen vaate- ja muotiteollisuus pitää sisällään runsaasti potentiaalia.

YleX loi hauskassa raportissaan katsauksen siihen mistä 2010-luvun muoti muistetaan, mutta mitkä ovat juuri tämän hetken menestystekijöitä?

Influencereiden merkitys jatkaa kasvuaan

Influencer eli vaikuttajamarkkinointi ja myös sen sukulainen suosittelijamarkkinointi ovat nousseet muodissa jopa tärkeimmiksi markkinointikanaviksi. Lifestyle-bloggaamisesta on itsessään tullut liiketoimintaa. Aina vaikuttajamarkkinointiin ei tavallinen lukija edes kiinnitä huomioita, mutta alalla kyllä tarkkaillaan mitä kukakin julkkis päälleen pistää.

Yksi kansainvälinen menestystarina ovat Nopeet-merkin retrofuturistiset aurinkolasit, jotka on nähty useiden instagram-tähtien silmillä. Kun esimerkiksi Addison Rae laittaa lasit päähän, ne näkyvät 22 miljoonalle seuraajalle.

Osa influencereista on katsonut että tuottoisampaa on perustaa ihan oma muotimerkki. Ehkä tunnetuin tapaus on Kylie Jenner, jonka meikkifirman valuaatioksi arvioitiin jopa miljardia. Suomessa jääkiekkoilija Ville Leinon ryhtyi oman Billebeino-vaatemerkkinsä pääsuunnittelijaksi.

Hieman toisenlaisia influencereita ovat Suomen poliitikot, jotka tältäkin osin osallistuvat kotimaisen muodin vientiponnisteluihin. Huomiota ovat herättäneet muun muassa Sanna Marinin esiintymiset Vogueta myöten.

Teknologia, kestävyys ja uudet materiaalit

Takavuosikymmenten kiistatommia muotialan menestysyrityksiä olivat halpamuotiketjut kuten Zara ja H&M. Nyt tätä toimintamallia on tarkasteltu yhä kriittisemmin kun huoli ilmastonmuutoksesta ja muovijätteestä on kasvanut.

Moni suomalainen muotiyritys on ottanut ekologisuuden keskeiseksi osaksi toimintaansa. Kestävyys, uusiokäyttö ja kierrätys on huomioitu ja tuotteen koko elinkaarta tarkasteltu kuormituksen näkökulmasta. Tässä nähdään myös mahdollisuuksia ”vihreään kasvuun”, onhan kyseessä koko maailmaa koskettava trendi.

Suomessa muotiala kytkeytyy vahvasti tältä osin teknologiaan. Yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa Fibic-hankkeessa on kehitetty uudenlainen selluloosasta valmistettu Ioncell-tekstiili jota on jo nähty muotinäytöksissä.

Myös muovin kierrätys tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi jalkineiden valmistukseen.

Vastuullisuus ja kestävä kehitys eivät ole tosin pelkkiä teknologisia ratkaisuja, vaan myös sosiaaliset ja yhteisölliset aspektit saavat yhä enemmän jalansijaa. Huolehditaan myös esimerkiksi tuotanto-olosuhteista ja ulkoisvaikutuksista.

Tämä lupaa hyvää suomalaiselle muotiteollisuudelle sillä kotimainen tuotanto on sekä ekologista että koko yhteiskuntaa hyödyttävä valinta.

Kategoriat
artikkelit

Digital Game Changers – kansallinen kasvuprojekti

Globaali pandemia on iskenyt rysäyksellä moneen suomalaiseen yritykseen. Monella osa-alueella kuten matkailussa tämä käänne oli odottamaton, mutta toisaalla se vauhditti jo käynnissä olevia megatrendejä.

Verkkokaupan kasvu, etätyöt, etäopiskelu ja laajemmin ottaen digitalisaatio ovat olleet kasvussa jo vuosia, jopa vuosikymmeniä. Työ- ja liike-elämän muutokset eivät siis johdu yksin koronasta.

Vastauksena tähän murrokseen Elinkeinoelämän keskusliitto on yhdessä johtavien suomalaisyritysten kanssa käynnistänyt Digital Game Changers kasvuprojektin. Tavoitteena on yhteisellä visiolla ja jaetuilla innovaatioilla tuottaa uusia mahdollisuuksia ja uutta kasvua digitalisoituvassa maailmassa.

Hankeessa ovat olleet mukana Nokia, ABB, Cargotec, Finnair, Fortum, Konecranes, Kreab, Neste, OP Ryhmä, Varusteleka, VTT ja Wärtsilä. Hankkeessa on pohjustettu mittavia investointeja useilla osa-alueilla.

Painopisteitä ovat muun muassa hiilineutraali teollisuus ja logistiikka, teollinen etäoperointi (esineiden internet ja 5G), kyberturvallisuus ja digiajan työyhteisö ja työn organisointi.

Projektiiin osallistuneet uskovat että juuri nyt on aika tehdä näitä investointeja, sillä maailma ei palaa entiselleen. Mukaan tarvitaan myös julkista tahoa, ennen kaikkea odotuksia kohdistuu EU:n elvytysrahaan, eli ns. koronapakettiin.

EK:n ehdotukset Suomen jälleenrakentamiseksi on koottu Kasvu maksaa velan-ohjelmaan. Sen keskeisiä osa-alueita ovat suomalaisen omistajuuden ja yrittäjyyden vahvistaminen, työmarkkinauudistukset, työhön kannustava sosiaaliturva, liikenneverkkojen parantaminen ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisääminen.

Kategoriat
artikkelit

Uusia hyviä suomalaisia nettikasinoita

Suomalaiset ovat innokkaita rahapelaajia, jopa 80% meistä harrastaa niitä ainakin satunnaisesti. Suosituimmat pelit ovat hyvin perinteisiä: lotto, raha-automaatit ja raaputusarvat ovat edellen kansansuosikkeja. Nopeimmin kasvaa kuitenkin pelaaminen netin välityksellä lukuisilla suomalaisia varten tehdyillä nettikasinoilla.

Kasvava harrastus on lisännyt myös tiedon kysyntää. Foorumeiden lisäksi kokemuksia eri pelipaikoista käsitellään useilla alan sivustoilla. Ne vertailevat ja arvostelevat sivustoja monilla kriteereillä kuten pelivalikoiman ja luotettavuuden mukaan. Näitä on hyödyllistä tutkia ennen pelaamista etenkin kun kyseessä on aivan uusi kasino.

Parhaat uudet kasinot

Yksi näistä vertailusivuista, Suomenkieliset Nettikasinot, julkaisi helmikuussa 2020 voittajat kategoriassa Paras Uusi Nettikasino. Mukaan vertailuun oli otettu kaikki mielenkiintoisimmat, vuoden 2019 aikana päivänvalon nähneet suomenkieliset pelisivustot.

kuvaa suomenkielisetnettikasinot.com sivustolta
Kuva Suomenkielisetnettikasinot.com artikkelista

Erityistä huomiota kiinnitettiin valinnoissa pelkkien isojen tarjousten sijaan sivuston toiminnan sujuvuuteen ja kokemukseen kokonaisuutena. Isot bonustarjoukset eivät suinkaan aina takaa erinomaista pelikokemusta muilta osin.

Itse asiassa kaksi kisassa mitaleille päässyttä uutta nettikasinoa, Pikakasino.com ja SuperNopea Casino, eivät tarjoa bonuksia tai ilmaiskierroksia lainkaan. Sen sijaan ne pärjäsivät vertailussa juuri mutkattomuuden ja nopeuden ansiosta.

Molemmat ovat ilman rekisteröitymistä toimivia nettikasinoita. Tämä pelitapa on viime vuosina noussut Suomessa huimaan suosioon ja monelta osin ohittanut ns. perinteiset nettikasinot. Suurin etu on helpot rahansiirrot molempiin suuntiin. Voitot saa tilille välittömästi. (Tosin niin kuin Suomenkieliset Nettikasinot muistuttaakin, isompien, tuhansien eurojen voittojen kohdalla saatetaan tehdä lisävarmistuksia)

Palkintopallilla korkeimmalle nousi kuitenkin viime vuoden puhutuin uusi suomalainen nettikasino eli Wildz. Tämän kasinon ovat perustaneet alan konkarit, jotka kuuluivat huippusuositun Rizk-kasinon taustajoukkoihin.

Wildz on tehty kokonaan alusta asti uudelle kasinoalustalle, eli tekniselle pohjalle. Wildz Casino keräsi kehuja juuri omaperäisyydestä ja uusista ominaisuuksista kuten kekseliäistä palkitsemistavoista.

Itsestäänselvyytenä on että kaikki valitut kasinot ovat luotettavia ja lisensoituja. Voittojen kotiutus Suomeen on verotonta koska kaikki toimivat EU-maista käsin. Vaikka postiosoite on käytännön syistä johtuen ulkomailla, ovat kasinot silti täysin suomenkielisiä. Suomalaisia on töissä paitsi asiakaspalvelussa, myös kasinoiden muissa tehtävissä. Ei liene sattumaa että juuri voittaneiden kasinoiden perustajissakin on suomalaisia.

Katse jo vuodessa 2020

Vaikka Suomenkieliset Nettikasinot oli rajannut tämän vertailun vuonna 2019 ilmestyneisiin kasinoihin, on vuosi 2020 jo lähtenyt käyntiin myös uusien pelisivustojen osalta.

Trendit näyttävät alkuun jatkuvan viime vuoden kaltaisina, eli etenkin ilman rekisteröitymistä toimivia kasinoita tulee jatkuvasti lisää. Toisena havaintona on että vedonlyöntiä on valikoimassa yhä useammalla sivustolla kolikkopelien ja ruletin kaltaisten klassisten kasinopelien ohella.

Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen että jälleen tänäkin vuonna tullaan julkaisemaan useita mielenkiintoisia ja houkuttelevia kasinoita, ja ensi vuonna niistä voidaan taas valita ne kaikkein parhaat.