Kategoria: artikkelit

Suomalaisen ruoan päivää seurasi kalenterissa Yrittäjän päivä 5.9. Poikkeusvuonna 2020 tätä juhlistettiin ennen kaikkea virtuaalisesti verkossa. Pääjuhlaa ei tällä kertaa järjestetty, ja eri puolilla maata järjestettävät aamiaiset, seminaarit ja muut verkostoitumistapahtumat muutettu online-muotoon.

Juhlapäivä on silti juuri tänä vuonna tärkeämpi kuin kenties koskaan. Monet suomalaiset yrittäjät, etunenässä ne jotka toimivat matkailu-, ravintola-, ja tapahtuma-aloilla ovat nyt tiukilla, itsestään riippumattomista syistä.

Yrittäjän päivän tarkoituksena ei kuitenkaan ollut voivotella, vaan valaa uskoa tulevaisuuteen.

Sosiaalisessa mediassa tunnukseksi oli valittu #sellainenonyrittäjä, ja tämän avulla suomalaisia kannustettiin lähettämään kiitoksia ja kannustuksia. Niitä kertyikin mukavasti Facebookiin:

Yrittäjän päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Järjestäjä on Yrittäjän Päivä-säätiö, joka yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa vastaa käytännön toteutuksesta. Päivä on merkitty viralliseen almanakkaan, mutta ei ole liputuspäivä. Lipun voi toki nostaa salkoon ilman määräystäkin!

4.9.2020 vietetään toista kertaa Suomalaisen ruoan päivää. Juhlapäivää voi viettää ostamalla itselleen mieluista, Suomessa tuotettua ruokaa ja juomaa, ja nauttimalla niistä perheen tai ystävien parissa, tai vaikka ihan itsekseen.

Suomalaisen ruoan tunnistaa sinivalkoisesta Hyvää Suomesta-merkinnästä. Se takaa että elintarvike on valmistettu Suomessa paikallisista raaka-aineista.

Hyvää Suomesta-merkki on 2020 tutkimuksen mukaan Suomen arvostetuimmaksi alkuperämerkiksi ja neljänneksi suosituimmaksi brändiksi. Tuotteita on ruokakaupoissa tarjolla jopa 12 000 erilaista, 300 eri valmistajalta.

Jos on tämä aiheuttaa valinnanvaikeutta niin Valio on laatinut päivälle oman juhlamenun.

Suomalaisen ruoan päivä-kampanjaa hallinoi Hyvää Suomesta-merkin omistava Ruokatieto Yhdistys ry, ja mukana on suuri määrä kotimaisen elintarviketeollisuuden yrityksiä tuottajista kauppaan.

Päivän juhlistamista voi seurata trendikkäästi twitterissä ja facebookissa tunnuksella #suomalaisenruoanpäivä tai #hyvaasuomesta.

100 Hyvää Suomesta tuotteissa oli mukana runsaasti muotialan yrityksiä. Valikoima antoi myös hyvän kuvan alan monipuolisuudesta, sillä joukkoon mahtui niin koruja, työ- ja lastenvaatteita kuin sisustustekstiilejäkin.

Vuoden 2020 alku on ollut tietenkin hankala myös suomalaisille vaatealan yrityksille. Etenkin kivijalkakaupat ovat kärsineet asiakaskadosta, muun muassa premium-tuotteita ostavien matkailijoiden kadottua katukuvasta.

Rajoituksilla on ollut vaikutuksia myös markkinointiin, sillä muotialalla tapahtumat kuten muotinäytökset ja messut ovat edelleen verkkokaupankin aikakaudella erittäin suuressa roolissa. Varsinkin kansainvälistymistä tavoitteleville startupeille Helsinki Fashion Weekin kaltaiset tapahtumat ovat tärkeä näyteikkuna.

Toivon mukaan tilanne kuitenkin normalisoituu mahdollisimman pian, ja pääsemme takaisin kasvu-uralle. Suomalainen vaate- ja muotiteollisuus pitää sisällään runsaasti potentiaalia.

YleX loi hauskassa raportissaan katsauksen siihen mistä 2010-luvun muoti muistetaan, mutta mitkä ovat juuri tämän hetken menestystekijöitä?

Influencereiden merkitys jatkaa kasvuaan

Influencer eli vaikuttajamarkkinointi ja myös sen sukulainen suosittelijamarkkinointi ovat nousseet muodissa jopa tärkeimmiksi markkinointikanaviksi. Lifestyle-bloggaamisesta on itsessään tullut liiketoimintaa. Aina vaikuttajamarkkinointiin ei tavallinen lukija edes kiinnitä huomioita, mutta alalla kyllä tarkkaillaan mitä kukakin julkkis päälleen pistää.

Yksi kansainvälinen menestystarina ovat Nopeet-merkin retrofuturistiset aurinkolasit, jotka on nähty useiden instagram-tähtien silmillä. Kun esimerkiksi Addison Rae laittaa lasit päähän, ne näkyvät 22 miljoonalle seuraajalle.

Osa influencereista on katsonut että tuottoisampaa on perustaa ihan oma muotimerkki. Ehkä tunnetuin tapaus on Kylie Jenner, jonka meikkifirman valuaatioksi arvioitiin jopa miljardia. Suomessa jääkiekkoilija Ville Leinon ryhtyi oman Billebeino-vaatemerkkinsä pääsuunnittelijaksi.

Hieman toisenlaisia influencereita ovat Suomen poliitikot, jotka tältäkin osin osallistuvat kotimaisen muodin vientiponnisteluihin. Huomiota ovat herättäneet muun muassa Sanna Marinin esiintymiset Vogueta myöten.

Teknologia, kestävyys ja uudet materiaalit

Takavuosikymmenten kiistatommia muotialan menestysyrityksiä olivat halpamuotiketjut kuten Zara ja H&M. Nyt tätä toimintamallia on tarkasteltu yhä kriittisemmin kun huoli ilmastonmuutoksesta ja muovijätteestä on kasvanut.

Moni suomalainen muotiyritys on ottanut ekologisuuden keskeiseksi osaksi toimintaansa. Kestävyys, uusiokäyttö ja kierrätys on huomioitu ja tuotteen koko elinkaarta tarkasteltu kuormituksen näkökulmasta. Tässä nähdään myös mahdollisuuksia ”vihreään kasvuun”, onhan kyseessä koko maailmaa koskettava trendi.

Suomessa muotiala kytkeytyy vahvasti tältä osin teknologiaan. Yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa Fibic-hankkeessa on kehitetty uudenlainen selluloosasta valmistettu Ioncell-tekstiili jota on jo nähty muotinäytöksissä.

Myös muovin kierrätys tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi jalkineiden valmistukseen.

Vastuullisuus ja kestävä kehitys eivät ole tosin pelkkiä teknologisia ratkaisuja, vaan myös sosiaaliset ja yhteisölliset aspektit saavat yhä enemmän jalansijaa. Huolehditaan myös esimerkiksi tuotanto-olosuhteista ja ulkoisvaikutuksista.

Tämä lupaa hyvää suomalaiselle muotiteollisuudelle sillä kotimainen tuotanto on sekä ekologista että koko yhteiskuntaa hyödyttävä valinta.

Globaali pandemia on iskenyt rysäyksellä moneen suomalaiseen yritykseen. Monella osa-alueella kuten matkailussa tämä käänne oli odottamaton, mutta toisaalla se vauhditti jo käynnissä olevia megatrendejä.

Verkkokaupan kasvu, etätyöt, etäopiskelu ja laajemmin ottaen digitalisaatio ovat olleet kasvussa jo vuosia, jopa vuosikymmeniä. Työ- ja liike-elämän muutokset eivät siis johdu yksin koronasta.

Vastauksena tähän murrokseen Elinkeinoelämän keskusliitto on yhdessä johtavien suomalaisyritysten kanssa käynnistänyt Digital Game Changers kasvuprojektin. Tavoitteena on yhteisellä visiolla ja jaetuilla innovaatioilla tuottaa uusia mahdollisuuksia ja uutta kasvua digitalisoituvassa maailmassa.

Hankeessa ovat olleet mukana Nokia, ABB, Cargotec, Finnair, Fortum, Konecranes, Kreab, Neste, OP Ryhmä, Varusteleka, VTT ja Wärtsilä. Hankkeessa on pohjustettu mittavia investointeja useilla osa-alueilla.

Painopisteitä ovat muun muassa hiilineutraali teollisuus ja logistiikka, teollinen etäoperointi (esineiden internet ja 5G), kyberturvallisuus ja digiajan työyhteisö ja työn organisointi.

Projektiiin osallistuneet uskovat että juuri nyt on aika tehdä näitä investointeja, sillä maailma ei palaa entiselleen. Mukaan tarvitaan myös julkista tahoa, ennen kaikkea odotuksia kohdistuu EU:n elvytysrahaan, eli ns. koronapakettiin.

EK:n ehdotukset Suomen jälleenrakentamiseksi on koottu Kasvu maksaa velan-ohjelmaan. Sen keskeisiä osa-alueita ovat suomalaisen omistajuuden ja yrittäjyyden vahvistaminen, työmarkkinauudistukset, työhön kannustava sosiaaliturva, liikenneverkkojen parantaminen ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisääminen.