Suomalaisilla on syvä ja ainutlaatuinen suhde saunaan. Se on paikka, jossa ihmiset voivat rentoutua, puhdistautua sekä keskustella avoimesti ja syventää ihmissuhteita.
Siinä missä jotkut viettävät vapaa-aikaa erilaisilla netin pelisivustoilla, toiset painelevat lauteille. Kiukaan sihinä, otsalle kihoava hiki ja virkistävä suihku tarjoavat erityisen hetken, jolloin voimme irrottautua arjen kiireistä ja stressistä.
Vuodesta 2020 lähtien Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi auttaa suojelemaan ja edistämään tätä perinnettä, edistämään sen arvostusta sekä kannustamaan kansainvälistä yhteistyötä suomalaisen saunakulttuurin säilyttämiseksi.
Paikka henkiselle ja fyysiselle puhdistautumiselle
Saunominen on osa suomalaista perinnettä, ja se on ollut osa suomalaisten elämää jo vuosisatojen ajan. Saunoja löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista, ja jopa monissa työpaikoissa ja julkisissa tiloissa on oma sauna.
Olemme tottuneet saunomaan säännöllisesti ja pidämme saunaa tärkeänä osana terveyttä ja hyvinvointia. Entisaikaan saunassa synnyttäminen oli yleistä erityisesti maaseudulla ennen sairaaloiden yleistymistä.
Lämmin ja steriili ympäristö koettiin turvalliseksi paikaksi myös muiden vaivojen hoitoon. Uskottiin, että saunan lämpö ja höyry edistävät verenkiertoa, lievittävät lihaskipuja ja auttavat hengitysteiden tukkoisuuteen. Saunassa istuminen ja löylyjen heittäminen auttaakin rentoutumaan sekä avaavat ihohuokosia ja stimuloivat verenkiertoa.
Saunakulttuurin merkitys ulottuu myös sosiaalisiin tilanteisiin. Saunomiskokemuksen jakaminen ystävien ja perheen kanssa on suosittua. Saunailtoja järjestetään erityisesti kesäaikaan mökeillä, mutta saunominen voi tapahtua mihin vuodenaikaan tahansa. Meillä ei pakkasta pelätä.
Saunakulttuuri on tärkeä osa identiteettiä ja arkea
Suomalaiset suhtautuvat saunaan suurella kunnioituksella ja ylpeydellä. Saunakulttuuri on niin vahva osa suomalaista elämää, että vuonna 2020 Suomen saunakulttuuri ja saunomisen perinteet hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Kyseessä on ensimmäinen suomalainen kohde ja tunnustus korostaa saunomisen merkitystä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että sen kulttuurisessa arvossa. Unescon tunnustus vahvistaa saunakulttuurin tunnettavuutta maailmanlaajuisesti.
Saunakulttuuri saatiin listattua saunaseurojen pitkäaikaisen työn ansiosta. Sittemmin suomalainen saunayhteisö on määritellyt joukon perinteen suojelutoimenpiteitä, jotka tukevat saunaperinteen säilymistä.
Kolme yleistä saunaa saavat erityislakisuojelun
Suomen Saunaseura on esimerkiksi saanut Museovirastolta avustusta Saunaringin toiminnan käynnistämiseen, ja valmistelee parhaillaan kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Kohteet ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella.
- Kotiharjun sauna: Kotiharjun sauna sijaitsee Helsingin Kalliossa ja se on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista yleisistä saunoista. Sauna perustettiin vuonna 1928 ja se edustaa perinteistä puusaunarakentamista. Kotiharjun sauna on säilyttänyt koristeellisia lauteita ja perinteisiä kiukaan lämmitysjärjestelmiä, ja on tunnettu autenttisesta ja perinteikkäästä saunakokemuksestaan.
- Arlan sauna: Arlan sauna sijaitsee Helsingin Hermanninmäellä. Se rakennettiin vuonna 1929 ja se on toiminut yleisenä saunana lähes koko historiansa ajan. Arlan sauna edustaa funktionalistista arkkitehtuuria ja on suunniteltu suurimmaksi osaksi tiilistä. Alkuperäinen sisustus on säilynyt ja ilmapiiri on tunnelmallinen.
- Rajaportin sauna: Rajaportin sauna on Tampereella sijaitseva puusauna, joka on perustettu vuonna 1906. Se on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista yleisistä saunoista. Rajaportin sauna on rakennettu perinteisellä tavalla hirsistä ja alkuperäinen ulkoasu ja sisustus on säilytetty. Kohteella on erityinen merkitys tamperelaisille ja se on suosittu paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa.
Erityislakisuojelu tarkoittaa, että nämä saunat tunnustetaan kulttuurisesti, historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviksi kohteiksi, ja niiden säilymistä ja suojelua tulevaisuudessa edistetään erityisin toimenpitein.
Muut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuuluvat suomalaiskohteet
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo on kansainvälinen rekisteri, johon merkitään kulttuurisia perinteitä, ilmaisuja, tiedonmuodostusta ja taitoja. Aineeton kulttuuriperintö käsittää elävän perinteen, joka välittyy sukupolvelta toiselle ja muodostaa osan ihmisten identiteettiä ja perintöä.
Luetteloon merkityt kohteet edustavat eri maiden ja kulttuurien monimuotoisuutta sekä niiden ainutlaatuisia käytäntöjä, kuten perinteisiä seremonioita, tansseja, musiikkia, kädentaitoja, rituaaleja tai muita kulttuurisia tapoja.
Suomen kohteet Unescon luetteloissa ovat seuraavat:
- Saunomisperinne (lisätty 2020)
- Kaustislainen viulunsoitto (lisätty 2021)
- Pohjoismainen limisaumaveneperinne (lisätty 2021)
Lisäksi on vireillä monikansallinen hakemus käsin valmistettuun lasiin liittyvän tiedon, taidon ja tekniikoiden suojelemiseksi. Päätöstä hakemuksesta odotetaan joulukuuhun 2023 mennessä.