100 Hyvää Suomesta tuotteissa oli mukana runsaasti muotialan yrityksiä. Valikoima antoi myös hyvän kuvan alan monipuolisuudesta, sillä joukkoon mahtui niin koruja, työ- ja lastenvaatteita kuin sisustustekstiilejäkin.
Vuoden 2020 alku on ollut tietenkin hankala myös suomalaisille vaatealan yrityksille. Etenkin kivijalkakaupat ovat kärsineet asiakaskadosta, muun muassa premium-tuotteita ostavien matkailijoiden kadottua katukuvasta.
Rajoituksilla on ollut vaikutuksia myös markkinointiin, sillä muotialalla tapahtumat kuten muotinäytökset ja messut ovat edelleen verkkokaupankin aikakaudella erittäin suuressa roolissa. Varsinkin kansainvälistymistä tavoitteleville startupeille Helsinki Fashion Weekin kaltaiset tapahtumat ovat tärkeä näyteikkuna.
Toivon mukaan tilanne kuitenkin normalisoituu mahdollisimman pian, ja pääsemme takaisin kasvu-uralle. Suomalainen vaate- ja muotiteollisuus pitää sisällään runsaasti potentiaalia.
YleX loi hauskassa raportissaan katsauksen siihen mistä 2010-luvun muoti muistetaan, mutta mitkä ovat juuri tämän hetken menestystekijöitä?
Influencereiden merkitys jatkaa kasvuaan
Influencer eli vaikuttajamarkkinointi ja myös sen sukulainen suosittelijamarkkinointi ovat nousseet muodissa jopa tärkeimmiksi markkinointikanaviksi. Lifestyle-bloggaamisesta on itsessään tullut liiketoimintaa. Aina vaikuttajamarkkinointiin ei tavallinen lukija edes kiinnitä huomioita, mutta alalla kyllä tarkkaillaan mitä kukakin julkkis päälleen pistää.
Yksi kansainvälinen menestystarina ovat Nopeet-merkin retrofuturistiset aurinkolasit, jotka on nähty useiden instagram-tähtien silmillä. Kun esimerkiksi Addison Rae laittaa lasit päähän, ne näkyvät 22 miljoonalle seuraajalle.
Osa influencereista on katsonut että tuottoisampaa on perustaa ihan oma muotimerkki. Ehkä tunnetuin tapaus on Kylie Jenner, jonka meikkifirman valuaatioksi arvioitiin jopa miljardia. Suomessa jääkiekkoilija Ville Leinon ryhtyi oman Billebeino-vaatemerkkinsä pääsuunnittelijaksi.
Hieman toisenlaisia influencereita ovat Suomen poliitikot, jotka tältäkin osin osallistuvat kotimaisen muodin vientiponnisteluihin. Huomiota ovat herättäneet muun muassa Sanna Marinin esiintymiset Vogueta myöten.
Teknologia, kestävyys ja uudet materiaalit
Takavuosikymmenten kiistatommia muotialan menestysyrityksiä olivat halpamuotiketjut kuten Zara ja H&M. Nyt tätä toimintamallia on tarkasteltu yhä kriittisemmin kun huoli ilmastonmuutoksesta ja muovijätteestä on kasvanut.
Moni suomalainen muotiyritys on ottanut ekologisuuden keskeiseksi osaksi toimintaansa. Kestävyys, uusiokäyttö ja kierrätys on huomioitu ja tuotteen koko elinkaarta tarkasteltu kuormituksen näkökulmasta. Tässä nähdään myös mahdollisuuksia ”vihreään kasvuun”, onhan kyseessä koko maailmaa koskettava trendi.
Suomessa muotiala kytkeytyy vahvasti tältä osin teknologiaan. Yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa Fibic-hankkeessa on kehitetty uudenlainen selluloosasta valmistettu Ioncell-tekstiili jota on jo nähty muotinäytöksissä.
Myös muovin kierrätys tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi jalkineiden valmistukseen.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys eivät ole tosin pelkkiä teknologisia ratkaisuja, vaan myös sosiaaliset ja yhteisölliset aspektit saavat yhä enemmän jalansijaa. Huolehditaan myös esimerkiksi tuotanto-olosuhteista ja ulkoisvaikutuksista.
Tämä lupaa hyvää suomalaiselle muotiteollisuudelle sillä kotimainen tuotanto on sekä ekologista että koko yhteiskuntaa hyödyttävä valinta.